PÄÄSIN VANKILASTA JA TAPASIN TRUMPIN!

Tämän kirjoituksen yhteyteen sisältyy erittäin epäesteettistä kuvamateriaalia.

Kauhea härdellin täyteinen viikko takana. Alkuviikosta nopea pyrähdys Turkuun, perjantaina Savonlinnan oopperajuhlille, lauantaina Kiteelle ja sunnuntai kanttorin hommissa sekä #HelsinkiSummit -bongailuissa.

Aamupäivällä olin elämäni ensimmäistä kertaa vankilassa kanttoroimassa. Erikoinen kokemus. Vartija(t) saattoivat ympäri paikkaa, joten eksymisen vaaraa ei ollut, ja pakettimatkaan sisältyi myös tarkat turvatarkastukset ennen viralliseen paikkaan pääsyä. Ymmärrettävää, mutta kyllä se vähän hassulta tuntui kävellä lentokentän turvatarkastuksen tyyppisen prosessin läpi. Kanttorina. Virsikirjan kanssa. I know, vaikutan vaaralliselta.

Koska Trumpkin saapui illalla omalla henkilökohtaisella kuljetuksella, aloitin tunnelmaan virittäytymisen jo iltapäivällä varaamalla koko bussin itselleni. 

Ympäri kaupunkia bussipysäkkien mainostaulut olivat täyttyneet HS:n lehtiotsikoilla. Kuvassa lisäksi toinen harvinaisuus, jota monesta paikkaa Etelä-Haaga - keskusta -väliltä ei löytynyt. Roskis. 

Kalastajatorpan-alue oli aidattu kokonaan, enkä päässyt kauhean lähelle hiippailemaan. Iltapäivällä alue oli kuitenkin vielä aika hiljainen lukuisia poliiseja lukuunottamatta. Tavallisia tallaajia ei lisäkseni kauheasti näkynyt. 

Finlandia-talon edustalla pörräsi toimittajaväkeä. Päädyin jopa samaan raitiovaunuun kahden CNN:n ihmisen kanssa, wow. 

Munkkiniemi on ihana alue, by the way.

Saavuin menomestoille jo hyvissä ajoin, jolloin suurimman osan populaatiosta muodostivat turisteilevien pörriäisten sijaan poliisit. Ja sotilaspoliisit. Ja muut semmoiset "viralliset ihmiset". 

Reilun tunnin odotuksen ja kolmen ensimmäisen auton jälkeen...

...sieltä se (hän) tulla viipotti tämänmoisella autolla, vanavedessään parisenkymmentä muuta autoa, ja vilkutteli ikkunasta kuin Englannin kuninkaalliset ikään. Mitenkään ottamatta poliittisesti mihinkään kantaa, sillä erolla, että Englannin kuningasperhe saattaa olla tykkäysmittarissa vähän eri tasolla. 

Hassua, kuinka yhdestä maailman epäsosiaalisimmasta kansasta tulee tällaisissa tilanteissa sosiaalista väkeä. Jutustelin usean eri ihmisen kanssa, ja jopa puhuin yhden lauseen ruotsia erittäin suloista koiraa kävelyttävälle naiselle. Maria "en-kehtaa-koska-en-osaa-puhua-ruotsia" Aaltonen.

Tässä lopputulos. Naama ihan hiessä päivän 13 kilometrin kävelyistä tuolla melkein 30 asteen lämmössä. Ei varmaan tarvitse tarkentaa, että kyseessä on filtteröimätön versio.

Huomenna jatkuu, ja instagramin puolelta, löytää lisää videoita #Helsinkisummit -kohokohdasta @aaltonesmaria tililtä!

~ Maria ♥